Suomalaiset naisajajat
1950 luku
-
Esteri Lehtinen
Karstulasta ajoi rata ja tarkkuusajoja ja jäärataa.
-
Sirkka-Liisa Holmero ,
Säynätsalo . TT, Luotettavuusajo. Moottoriurheilu 7 /1953 kertoi edelleen Keski-suomen kilpaa ajavista naisista, sivun jutulla. Ajoi rata ja TT- ajoja sekä myös Päijänteen ajon.
-
Irja Skyttä
Jyväskylästä ajoi rata -ajoja eli maarataa .
-
Timo Sinkkosen äiti maarataa. On ajanut kilpaa myös miehensä Reino Sinkkosen Japilla.
-
Linnea Olkkola
Maarata
-
Aune Kytölä
Maarata. Lueskelin vanhoja moottoriurheilulehtiä 5/ 1953 on juttu kahdesta keski-suomalaisesta naisesta jotka ajoivat maarataa,Linnea Olkkola ja Aune Kytölä.
-
Ritva Porkka
Lopelta, ajoi vuonna 1957 175 CZ:lla Riihimäen Urheilupuistossa ja myöhemmin myös crossia HVA:lla. Palkintosijoja TUL:n nuorten luokassa -59 ja -63.
-
Annikki Aronen
ajoi Päijännettä, nyt hänen miehensä veljenpoika Jyrki ja ja Jyrkin poika ovat sivuvaunuhommissa jääradoilla.
-
Birgit Kivinen
CZ:lla 1952 ja sen jälkeisinä vuosina ajoi kilpaa menestyksekkäästi ainakin Riihimän Urheilupuiston TT-kisoissa ja Aulangolla..(Juttua Vauhdin Maailma-lehdessä –72).
1980 luku
Taru Rinne
Taru Rinne (s. 1968, Turku) on suomalainen entinen karting-autoilija ja ratamoottoripyöräilijä. Hän on ensimmäinen nainen,joka on yltänyt MM-pisteille ratamoottoripyöräilyn MM-sarjassa.
-
Karting
Rinne aloitti uransa karting-kuljettajana kilpailemalla tulevia formula-1 -kuljettajia Mika Häkkistä, Mika Saloa ja Jyrki Järvilehtoa vastaan.
Hän voitti Suomen mestaruuden 85cc -luokassa ennen Häkkistä vuonna 1979, sijoittui seuraavana vuonna toiseksi Salon jälkeen - Häkkinen oli
neljäs - ja taisteli vuonna 1981 jälleen Häkkistä vastaan sijoittuen tämän jälkeen toiseksi. Vuonna 1982 Rinne voitti taas mestaruuden
Häkkisen ollessa toinen. 1983 Rinne sijoittui niin ikään ensimmäiseksi loppupisteissä, mutta hylättiin viimeisessä kilpailussa sääntöjen
vastaisen bensiinin vuoksi, ja mestaruus meni Häkkiselle. Lisäksi Rinne sai vuoden ajokiellon, joka päätti hänen lupaavan karting-uransa.
-
Ratamoottoripyöräily
Huolimatta menestyksestään nelipyöräisellä Taru Rinne vaihtoi moottoripyöriin ja debytoi road racingin MM-sarjassa vuonna 1988. Hän sijoittui
Hondallaan toiseksi 125-kuutioisten Hockenheimin GP:n aika-ajossa vuonna 1989 ja johti osan kilpailua. Rinne sijoittui lopulta
seitsemänneksi parantaen yhdellä sijalla aiempaa parastaan, Assenin kahdeksatta sijaa. Tämä jäi hänen parhaaksi sijoituksekseen,
sillä Rinne joutui pahaan onnettomuuteen Paul Ricardin kilpailussa. Hän toipui ajokuntoon, mutta sai kirjeen Bernie Ecclestonelta,
joka tuohon aikaan päätti, ketkä saavat osallistua sarjaan. Kirjeessä sanottiin, ettei Rinne ole mukana MM-sarjassa seuraavana vuonna.
Tämä lopetti hänen uransa huipputasolla, ja Rinne sanoi myöhemmin kyseisen kirjeen olleen suurin pettymys hänen elämässään.
-
Kaatuminen.
-
Tässä Taru Rinne johtaa tätä ryhmää.
-
Italian Giacomo Agostini ja Taru Rinne.
-
Titta Tamminen
Aloitti 1988 sekä 1989 ajoi menestyksekäästi: kaikki B-125 kisat voitti vuonna 1989 lukuunottamatta Räyskälän kisaa, jossa tuli toiseksi. Titta ostettiin A-sarjaan kauden lopussa. Ajoi PM- kisat vielä Ruotsissa- pisteille. Lopetti kuitenkin rahoitusvaikeuksien takia.
"Ajaa ku ämmät"
Vuonna -89 sanottiin sananlaskun "ajaa ku ämmät" muuttuneen kohteliaisuudeksi... Titta toimi itsenäisesti, oli manageri ja opetteli mekaanikon hommiakin, hän toi Fuji-Honda teamillaan uudenlaisen tavan toimia sponsoroiden kanssa.
Kilpa"uran" jälkeen
Turkuun stunt/sijaisnäyttelijä –koulutukseen Titta meni vuonna 1993. Tuulispää nimi tuli vakituiseksi, viralliseksi nimeksi 1990-luvulla. Titta on opiskellut taidemaalariksi 2000-2004 ja teatteri-ilmaisunohjaajaksi (AMK) 2008-2011.
Treenasivat sitten salaa
Titta kiinnostui kilvanajosta ajoretkellään kaverin mukana, joka vei Titan ihmettelemään Keimolaan suljetulle radalle, jossa ajajat treenasivat salaa. Oli nähnyt myös kisoja ollessaan kokoontumisajoissa.
Vuonna 1988 tuli Jap-Cup luokka, joka mahdollisti ajamisen tavallisille piikkikortillisillekin. Sai kokeiltavakseen loppukesästä raaserin, jolla -88 ajoi isossa luokassa Pohjois- Norjan Mo i Ranassa, koska piikkiluokkaa ei ollut.
Jukka Vainio opetti usein Titalle radan tuntemista ja ajolinjoja, sekä mm. Kanervan Pate ja Lauslehdon Jukkis kannustivat henkisesti. Titalla ei ollut mitään moottoriurheilutaustaa, jonka varaan hän olisi voinut rakentaa road racing lajiin tuloaan.
Mones mä olin?
1988 hän ajoi kunnolla ulos aika-ajoissa. Ambulanssissa Titan
tärkein kysymys tultuaan tolkkuihin oli: ”Mones mä olin?” -Voitontahto oli kova.
Fuji osti Titalle Hautanimen Jussin vanhan raaserin, jonka sitten varkautelainen etevä mekaanikko pisti kuntoon.
Lainasin hamettani, kun se konttasi
Ajoleireillä ulkomailla Titta oli Italiassa 1988, jolla Rinteen Tarukin oli, toinen leiri oli
Etelä Ranskassa 1989, samalla matkalla haettiin Belgiasta jättimäärä varaosia.
Michelin antoi Titalle ensimmäisen voiton jälkeen kunnon kumit alle, ja Castrol piti öljyissä. 1988 ajoi Ruotsissa Anderstorpissa, 125 A ja B luokat olivat samassa lähdössä.
Pankkilainan ottaminen.
PM -kisat Ruotsin Karlskogassa, Titta ajoi pisteille. Rahoitusmutkia tuli niin paljon matkaan, että omalla riskillä pankkilainan ottaminen ei tullut kysymykseen ja homma jäi, PM:t viimeisiksi kisoikseen.
Kontti oli tyhjä!
Titta sai Moottoriliitolta luvan lähteä EM- kisoihin Jereziin ajamaan 1990, koska Jereziin ei ollut ilmoittautunut ketään muita suomalaisia. Uuden pyörän piti tulla Japanista -90 tammikuussa erään lappeenrantalaisen kautta, mutta hän sanoi kontin olleen tyhjä! Titta jäi yllättäen ilman ajokkia!
Jäärataa
Titta kävi kokeilemassa jäärataa Tuusmotorilasten kanssa talvella 88-89.
Titta treenasi yleiskuntoa ja voimaa talvella kuntosalilla sekä uiden säännöllisesti.
Sitten on Titan tallit muuttuneet…
Ravintolakokista elokuvatyöntekijäksi, stuntista elokuvajärjestäjäksi, ja taidemaalarista ohjaaksi. Kipinä on edelleen olemassa, moniosaava nainen.
Titta Tamminen, nykyisin Tuulispää, joka oli varikolla humoristinen heitto hänen peräänsä… Titta totesi sen hyväksi ja osuvaksi "taiteilijanimeksi."
Titta Peppina Tuulispää
s.1970
1990 luku
Heta Lauslehto
RR Rata-ajoissa naisia sen sijaan oli mukana noinakin vuosikymmeninä.Aivan viime vuosina, on kunniakkaasti edustanut naisia RR- pyöräilyn SM-sarjoissa.
-
Heta Lauslehto lopettaa ratamoottoripyöräilyn 2003
Ratamoottoripyöräilyn 125-kuutioisten Pohjoismaiden mestari Heta Lauslehto lopettaa kilpauransa.
Lauslehto ehti tehdä moottoripyöräilyn historiaa, sillä hänen vuoden 2001 PM-tittelinsä oli kaikkien aikojen ensimmäinen naisen ajama. Samana vuonna heltisi SM-hopeaa.
Tuusulalainen Lauslehto, 22, aloitti ratamoottoripyöräilyn vuonna 1998. Ensimmäiset vuodet hän ajoi Suomessa ja Pohjoismaissa. Kaksi viimeistä kauttaan Lauslehto kilpaili Euroopan mestaruussarjassa.
Lauslehdon kipinä ajamiseen alkoi kuitenkin hiipua useiden pahojen kaatumisten takia.
-Jouduin tutustumaan itselleni uuteen käsitteeseen, nimittäin itsesuojeluvaistoon, Lauslehto perusteli lopettamistaan.
Lauslehto ei ole jättämässä moottoripyöräilyä kokoaan, vaan haluaa auttaa tulevaisuuden lupauksia eteenpäin uralla.
Muutama ulkomaanainen 
1949 Englanti,Miss Beatrice Scilling Nortonillaan Brooklandin radalla.
1929
LINKIT
Suomalainen naisten MP kerho: http://www.wima.fi
Mailmanlaajuinen naisten MP kattojärjestö: http://www.wimaworld.com/
Sähköposti sivujen tekijälle
